keskiviikko 5. elokuuta 2009

Elämänkaaripsykologia

Kirjassa oli tehtävänä pitää tunnepäiväkirjaa viikon ajan.

Eilisen tuntemuksia.
Töissä alkoi ärsyttää aivan suunnattomasti yksi tukipyyntö, jonka selvittämiseen meni kohtuullisen paljon aikaa, vaikka se oli melko selvä asia. Ärsytti sen takia, että miksi ihmiset ovat niin tyhmiä, eivätkä muista tai halua edes miettiä asioita. Samat asiat toistuvat kerta toisen jälkeen. Sitten mietin, että tämähän on minun työtäni.

A:n kommentointi omaan sähköpostiini ärsytti myöskin. Miksi pitää kommentoida asiaa, jolla ei ole mitään akuuttia merkitystä. Ja vielä lomalla. Ärsytti sekin.

Nauratti yksi viesti, jonka otsikko oli jotain ihan ihmeellistä.

Sitten taas tuli jotenkin hassu olo siitä, kun Ruotissa leikittiin jonkinlaista marttyyriä. Ihan kuin me täällä tekisimme oman päämme mukaan mitä halutaan, eikä oltaisi yhtään mietitty sitä, mitä se loppukäyttäjille tarkoittaa. Ei se nyt niin mene. Tämäkin asia koski tilannetta, jossa muut on sössineet ja me yritämme korjata asiaa.

Herra A.K. ärsytti omalla erinomaisuudellaan, mutta siinä kohdassa tajusin miettiä, että anna olla. Jos toinen on niin ärsyttävä, niin olkoon, minun ei tarvitse energiaani käyttää siihen, että hermoilen asiaa. Se oli hieno oivallus!

Illalla tuli itku, kun piti keskustella pettämisestä. Oli kuitenkin hyvä, että sain sanottavani sanottua. Onhan T vielä selvästi tärkeä ja kyllä haluaisin toki olla tekemisissä, mutta valitettavasti tilanne on se, että vaimokkeensa kanssa en halua enkä voi olla tällä hetkellä missään tekemisissä, enkä halua kuulla hänestä. Niin ruman tempun teki minulle.

T:n lähtiessä kyyneleet tuli silmiin, mutta se meni aika nopeasti ohi.

Omat tunteet erilaisia miesiolioita kohtaa ovat aika jänniä. Tosi vahvoja ihastumisen tunteita löytyy, kohde vaihtelee ihan jatkuvasti. Tosi hassua.

Kirjeenvaihtokaveri1:n viesti aiheutti jo pientä ärsytystä, 2:n ehkä enemmän mielenkiintoa, mutta kummankin kohdalla täytyy sanoa, että EM:ksi heistä ei ole. Mun "vaatimuslistani" ei täyty. Ei millään.

Tänä aamuna tuli tunnepuuska, kun pesin kahvipannuja ja äijät äijäili vieressä ja lähtivät menemään reteesti. Onneksi kunnioitan itseäni enemmän kuin heitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti